Heti aloimme keskustella käsityömessuista ja jokainen meistä esitteli omia ostoksia. Jokainen kertoi omia ajatuksia messuista ja sitten kävi ilmi, ettei kukaan meistä ole tavanneet toisiamme ennestään. Kommentoin asiaa, että Suomessa tälläinen tapa jutustella tuntemattomien kanssa on hyvin harvinnaista. Naiset nauroivat kommentille. Yksi totesi, että käsityö yhdistää meitä. Yksi naisista alkoi neuloa ja huomasin sen olevan erilainen tapa neuloa kuin meillä. Kuvasin sen videolle. Näytin myös hänelle meidän tapa neuloa ja hän taivasteli tätä tapaa. En tosin saanut selvää, että mitä sanavalintoja hän käytti. Mukava tilanne oli kahvilassa ja se on kyllä yksi matkan mukavista muistoista.
Niin…se tapa neuloa…
Minusta tämä tapa on tavattoman hidas, mutta näin opetetaan kaikissa kirjoissa ja lehdissä. Mielenkiintoista. Ohessa linkki ko.videoon.
Suomen kädentaitomessuilla on myös small talkia kahvipöydissä ja olen jutellut erilaisten naisten kanssa joka kerta. Nyt tässä mietin, että small talk-keskustelun aloittajat ovat olleet ne muut naiset, eikä minä, joka yleensä aloitan, mutta olenhan suomalainen ja olen tottunut tähän suomalaiseen kuulevien maailmaan, jossa pysyn enimmäkseen hiljaa ja lähden mukaan, kun toinen kysyy tai puhuu.
VastaaPoistaOlen osallistunut neuletapaamisiin ja erilaisiin kursseihin niin yleensä itse avaan keskustelun. Jos on mukana viittomakielinen tulkki niin kynnykseni lähteä keskusteluun on matala.
Poista